perjantai 26. helmikuuta 2010

Käyttelee, satelee ja paistelee

1990-luvulla – en muista tarkempaa ajankohtaa – oli pienehkö lee-päätteen käyttövillitys. Televisin säätiedotuksessa ei puhuttu enää paistavasta auringosta ja sateista, vaan sanottiin, että aurinko paistelee ja vähän satelee. Osa samaa villitystä oli pankkien käyttötilien muuttuminen käyttelytileiksi.

Termi käyttelytili on erittäin typerän kuuloinen, ja ainakaan minä en keksi järkisyytä muutokselle.

Nimen naurettavuus on ilmeisesti havaittu ainakin Nordeassa, joka on tehnyt järkipäätöksen normaalilta suomelta kuulostavaan termiin palaamisesta. Posti toi kotiin Nordean kirjeen:
Käyttelytilit uudistuvat

Hyvä asiakkaamme,

Yhtenäistämme valikoimassamme olevat erilaiset käyttelytilit ja niiden ehdot toukokuussa 2010. Samalla kaikkien eri käyttelytilien nimet muuttuvat Käyttötiliksi. Uudistus liittyy myös toukokuussa voimaan tulevaan uuteen maksupalvelulakiin...

ja niin edelleen. Hyvä hyvä!

Käyttelytilejä näyttää löytyvän vielä Evliltä ja Suupohjan Osuuspankilta. Ja varmaan muualtakin.

Lisää typeristä termeistä voi lukea kirjoituksestani Kapasitori ja tikutaku.

Rasismi - patenttiselitys maailman ongelmiin?

Yksi rasittavimmista "argumentoinnin" muodoista on patenttiselitysten käyttö. Patenttiselityksellä tarkoitan sitä, että kulloinkin muodissa olevaa selitystä käytetään syntipukkina minkä hyvänsä pahan asian selittämiseen.

Parhaiten asiaa valaisee esimerkki. Alla listaus patenttiselityksistä sille, kun joku ihminen jossain menee tekemään jotain pahaa. Jokaisesta patenttiselityksestä on linkki käyttöesimerkkiin tai sellaista käsittelevälle sivulle.
Kunnon naurut aiheuttavaa esimerkkiä en yhtäkkiä löytänyt jokaisesta aiheesta. Jokaisella selityksellä on myös kulta-aikansa: television syyttäminen nuorison pahoinvoinnista on jo kymmeniä vuosia vanha juttu. Näppituntumalta huono itsetunto oli voimissaan noin kymmenen vuotta sitten, kunnes sen korvasi narsismi. Nämä siis mutu- ja muistikuvapohjalta. Käymällä sanomalehtien yleisönosastojen arkistot läpi parinkymmenen vuoden ajalta, löytäisi varmasti paljon hauskempia esimerkkejä.

Tuoreen esimerkin patenttiselityksen käytöstä tarjoaa maahanmuuttoministeri Astrid Thors Uudessa Suomessa 26.2.2010. Uutisen mukaan "Facebookiin perustettu ryhmä uhosi olevansa valmis menemään vaikka vankilaan ministerin taposta. Ryhmässä on tällä hetkellä 132 jäsentä."

Ensiksi on todettava, että en hyväksy väkivallan käyttöä ongelmanratkaisukeinona muuta kuin poikkeustapauksissa (joiden erittely vaatisi oman blogikirjoituksensa). Moisen ryhmän perustaminen ei ole siis mielestäni hyvä juttu. Kokonaan toinen juttu sen sijaan on ministerin mielipide ryhmästä:

Jos emme tee loppua tällaisesta kirjoittelusta emmekä selvästi viestitä, että avoimesti rasistiset uhkailut eivät ole hyväksyttävissä, joku voi luulla, että on laillista siirtyä sanoista tekoihin, sanoo Thors.

ja

Kun keskustelu verkossa muuttuu näin aggressiiviseksi, on olemassa vaara, että syyttömät joutuvat kärsimään. Se joka sanoin villitsee rasistisiin rikoksiin, on moraalisesti vastuussa, jos joku niitä myös tekee, Thors lisää.

Jos lihavoimissani kohdissa lukisi "väkivallalla" ja "väkivaltarikoksiin", niin asiassa ei olisi ihmeteltävää ja voisin jopa sanoa olevani samaa mieltä ministerin kanssa. Mutta mistä kuvioihin vedettiin rasismi? Luuleeeko ministeri, että hänestä ei pidetä siksi, että hän on suomenruotsalainen? Vai mikä tekee ministerin uhkailemisesta rasistisen rikoksen?

On tietenkin mahdollista, että syynä on rasismi, mutta jonkinlaiset perustelut kuulisin Thorsilta mielelläni. Muussa tapauksessa ministerin perustelu kuulostaa yhtä hölmöltä, kuin jos minä tappouhkauksen saatuani arvelisin, että uhkaus saattaa johtua siitä, että minua vihataan koska minulla on silmälasit.

Mozilla Weave - kannattaa kokeilla

Tällä kertaa tietotekniikkakikkailusta.

Käytän varmuuskopiointiin Dropbox-nimistä palvelua. Palvelunkuvaus lyhyesti: firma tarjoaa kohtuullista korvausta vastaan palvelun, jossa tietokoneella oleva hakemisto ("Dropbox-kansio") varmuuskopioituu verkon yli firman palvelimelle. Tiedostoihin pääsee käsiksi esimerkiksi web-käyttöliittymän kautta. Koko prosessi on automaattinen, ja myös toimivimman oloinen kaikista kokeilemistani (Mozy, Carbonite) varmuuskopiointityökaluista. Ja: jos varmuuskopioitavaa on vähemmän kuin kaksi gigatavua, palvelusta ei tarvitse maksaa mitään.

Yksinkertaisella niksillä saa varmuuskopioitua myös muualla kuin Dropbox-kansiossa sijaitsevat tiedostot. Nimittäin tekemällä symbolisen linkin. Esimerkiksi Mac-koneen tarralaput saa synkronoitua tekemällä Dropboxiin kansion nimeltä "varmuuskopiolinkit" ja antamalla komennon:
ln -s ~/Library/StickiesDatabase ~/Dropbox/varmuuskopiolinkit/StickiesDatabase

Sama temppu näyttää toimivan myös hakemistoille. Firefoxin profiilin saa varmuuskopioitumaan komennolla:
ln -s ~/Library/Application\ Support/Firefox ~/Dropbox/varmuuskopiolinkit/Firefox

Firefoxin synkronointi kuvatulla tavalla ei ole ongelma normaalin nettiyhteyden kanssa, mutta hitaalla yhteydellä (esimerkiksi kännykän yli) Firefoxin jatkuva sessiotietojen päivittäminen (sessionstore.js, history.json, prefs.json) vie kaistaa tolkuttomasti.

Mietin uudelleen varmuuskopiointiratkaisua. Ensinnäkin, mitä kaikkea tärkeää Firefox-profiilissani on, sellaista, minkä katoaminen olisi ikävää? Mieleen tuli vain kaksi asiaa:
  • tallennetut salasanat
  • kirjanmerkit.
Niiden varmuuskopiointi onnistuu kätevästi Mozilla Weave -palvelulla. Saman tien sillä sujuu myös edellä mainittujen asioiden synkronointi koti- ja työkoneen välillä. Toimii. Tykkään. Kokeile.

Lue myös Muron ja MikroPC:n artikkelit Mozilla Weavesta. (Jälkimmäinen omani.)