lauantai 11. lokakuuta 2014

Toinen väkeviä alkoholijuomia mainostava blogikirjoitus

Hei kaikki aluehallintoviraston sääntösakarit! Mainio Tuomas Saloniemi haastoi minut kirjoittamaan väkeviä alkoholijuomia mainostavan blogikirjoituksen – kirjoitettuaan ensin itse sellaisen viskistä.

Itse käytän alkoholijuomia – väkevistä sellaisista puhumattakaan – harvoin, mutta kun oikein kaivelin niin löysin tällaisen työmatkakuvan:
Kyseessä on seckaulainen pähkinälikööri, ja varsin maukas sellainen. Kannattaa maistaa.

Itävalta oli muuten alkoholikulttuuriltaan ja -politiikaltaan mielenkiintoinen: miedot ja väkevät alkoholijuomat olivat ruokakaupoissa – ja huoltoasemilla – sujuvasti limpparien vieressä ja (ainakin mietojen) alkoholijuomien ikäraja oli 16 vuotta. Siitä huolimatta (vaiko juuri sen takia?) en tavannut yhtään känniääliötä matkallani.

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Prujupalvelu 2.0: myy luentomuistiinpanosi - ja mallivastauksesi

Kun valokopiokoneet rantautuivat Suomeen, teekkarit tekivät innovaation: sen sijaan että jokainen tekee itse muistiinpanonsa, valitaan yksi siistikäsialainen tyyppi kurssitoimittajaksi, joka tekee muistiinpanot ja sitten ne monistetaan kaikille. Tällöin luennolla voi keskittyä kuuntelemiseen ja turha työ automatisoidaan. Myöhemmin luennoitsijat huomasivat palvelun hyödyt, ja rupesivat toimittamaan omat materiaalinsa suoraan prujupalveluun. (Teekkarit kutsuvat luentomonisteita prujuksi ja kopiointia prujaamiseksi – tämän etymologia olisi hauska tietää.) Prujupalvelu jakelulogistiikkoineen työllisti parhaimmillaan useamman henkilön.

Keväällä törmäsin Summiversity-palveluun, jossa opiskelijat voivat jakaa tekemiänsä tiivistelmiä toisilleen. Kiva idea, kunhan vain ottaisi tuulta siipien alle. Tekijänoikeudellisesti tämä on mielenkiintoista: onko kirjasta tehty tiivistelmä johdannaisteos (jolloin tiivistelmän jakeluun tarvittaisiin kustantajan ja tekijän lupa) vai onko tiivistelmä vain kirjassa olevat asiat eri muodossa, jolloin kyse ei ole tekijänoikeusloukkauksesta.

Käytännössä tekijänoikeusongelmia tuskin tulee: valmennuskurssiyritykset ovat useita vuosikymmeniä myyneet valintakoekirjojen tiivistelmiä ilman että kustantamot ovat tykänneet pahaa, joten voidaan katsoa että tiivistelmän tekeminen on vakiintunut alan tapa. Voisin joskus jaksaessani ja ehtiessäni pyytää aiheesta tekijänoikeusneuvoston lausunnon.

Summis tulee, ota koppi


Nyt on markkinoilla uusi tulokas, summis.fi. Palvelun idea on, että opiskelijat tekevät sinne luentomuistiinpanoja, joita muut saavat ostaa: nettisivujen mukaan muistiinpanojen tekijä saa rahoista 80 % ja palvelu 20 %. Palvelu hakee materiaalintekijöitä työpaikkailmoituksella (arkisto):


Luentomuistiinpanojen tekeminen ja myyminen on varmasti kaikkien kannalta hyvä juttu (vaikka itse tykkäänkin jakaa materiaalini ilmaiseksi avoimella lisenssillä), mutta sivulla on myynnissä myös harjoitustehtävien mallivastauksia:
Tässäkään ei ole mitään varsinaisesti uutta - opiskelijoilla on iät ja ajat ollut tenttiarkistoja ja harkkatyökokoelmia, joista voi joko katsoa mallia tai vaikka kopioida härskisti.

Tehokkaasti markkinoituna – ja yhden klikkauksen päässä olevana – tällainen palvelu kuitenkin käytännössä ajaa siihen, että opettajan on joka vuodelle laadittava uudet harjoitustehtävät. Jos töissä on kiire pingotettu äärimmilleen, tämä on huono asia opettajan jaksamisen kannalta. Harjoitustehtäviä voi toki aina hiukan muuttaa, tämä onnistuu ainakin sähkötekniikassa helposti: kääntämällä virtalähteen toisin päin tai lisäämällä sopivien solmujen väliin yhden vastuksen lisää, viime vuoden mallivastaukset eivät auta (ainakaan oppimista tuhoavasti) jos asiaa ei ymmärrä.

Pari kuukautta sitten opettajien tieto- ja viestintätekniikkaryhmässä heräsi tiukkaa keskustelua siitä, kun joku oli jakanut fysiikan tehtävien mallivastaukset netissä. Laitonta tämä ei ole, mutta joidenkin näkemysten mukaan tämä voi romahduttaa opiskelijoiden harjoitustehtävämotivaation.

Joka tapauksessa maailma muuttuu ja tällaiset palvelut eivät ainakaan muutu harvinaisemmaksi. Opettajan pitää kyetä reagoimaan muutokseen.


torstai 14. elokuuta 2014

Hupsista, lukiostani tuli yliopisto!

Mallivastaukset selittävine kuvineen eivät saa tekijänoikeussuojaa. Ratkaisujen jakamisen seurauksista on monenlaisia mielipiteitä.


Opettajien Tieto- ja viestintätekniikkaryhmässä käy kova keskustelu tekijänoikeuksista ja muustakin. Lyhyesti: joku on laittanut lukion fysiikan kirjan tehtävien malliratkaisut nettiin, josta jotkut ovat sitä mieltä, että se on huono juttu, koska:

  • rikotaan tekijänoikeuksia
  • siitä on haittaa oppimiselle ("kuka nyt ratkaisee tehtäviä, kun ratkaisut näkee suoraan netistä").
Ennen amk-uraani opetin* 7 vuotta TKK:lla (nykyinen Aalto), jossa oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että valmiita mallivastauksia käytettiin hyväksi, varsinkin jos tehtäviä palauttamalla sai lisäpisteitä. Englanninkielisten oppikirjojen tehtävien ratkaisumateriaali löytyi yleensä
  • netistä kaivamalla, joskus piti kaivaa enemmän, joskus vähemmän...
  • ... tai viimeistään vanhempaa vuosikurssia olevan opiskelijan kaveripalveluksena.
Opettajana reagoin asiaan niin, että en käyttänyt (arvosanaan vaikuttavina tehtävinä) kirjan tehtäviä suoraan, vaan joko tein omat tehtävät tai muokkasin hiukan kirjan tehtäviä.

Reagoinko turhaan? Ehkä. Jos asia ei kiinnosta opiskelijaa, niin ei hän opi vaikka tehtäväratkaisuja pimitettäisiinkin. Päin vastoin: valmiita ratkaisuja katsomalla (ja kopioimalla) saattaa päähän tarttua edes jotain.

Sitten tuo tekijänoikeuspuoli. En lukenut kaikkia Jukan sivuilla olevia pdf:iä läpi, mutta nuo mallivastauskokoelmat (esim. FY02, FY03) eivät ole sen monimutkaisempia ("luovemman työn tuloksia") kuin sähkötekniikan tehtävät malliratkaisuineen, joista sain tekijänoikeusneuvoston lausunnon, jonka mukaan ne eivät ole teoksia joten niitä saa käyttää ja levitellä ja muokatakin ihan vapaasti. Tehtävät ja malliratkaisut eivät ole teoksia, kuten eivät niissä olevat piirroskuvatkaan. Tietenkin jos opettaja on malliratkaisut SanomaProlta ostaessaan/saadessaan allekirjoittanut sopimuksen, jossa sitoutuu olemaan jakamatta noita eteenpäin, tätä sopimusta on rikottu.

Pohdin joskus, mitä tapahtuisi, jos lukiokirjojen tehtäviin olisi ratkaisut netissä. Tuskin tapahtuu mitään: ne joita kiinnostaa, opiskelevat, ja ne joita ei, eivät opiskele. Mutta nytpä se nähdään.

* Opiskelin myös ko. oppilaitoksessa, ja sitä kautta tuo käytäntö tulikin tutuksi.

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Mistä kännykän akku halvimmalla? No lentopostilla USA:sta

Kun vuosia sitten ostin tohtoriksi valmistuvalle kaverille paksun ammattikäsikirjan lahjaksi, mieleeni jäi, että oli halvempaa tilata kirja pikakuriirilla kotiovelle seuraavaksi päiväksi USA:n Amazonista kuin ostaa se paikallisesta kirjakaupasta. Jos kirjalla ei ollut kiire, säästi vielä lisää.

Nyt kävi samalla tavalla kännykän akun kanssa. Tarvitsin parin vuoden ikäiseen Samsung Galaxy Noteen (GT-N7000) uuden akun. Ehdoton kriteeri on, että akun valmistuspäivä on vähintään vuodelta 2013, mielellään uudempi. Litiumakku kun menee nopeasti entiseksi, jos ei sitä käytä.

Halvin kotimainen hinta oli 14,90 euroa (plus toimituskulut, eli yhteensä 22,15 €), ilman tietoa valmistuspäivästä. Siirryin eBayta tutkimaan. Jos olisi halunnut päästä halvalla (ja jättää laadun sattuman varaan), olisi Hong Kongista ja Kiinasta saanut akkuja 4-5 euron hintaan (sisältää toimituskulut). Listalta löytyi lopulta yhdysvaltalainen myyjä, joka myi tämän vuoden toukokuussa valmistettuja merkkiakkuja 12,80 euron hintaan – sisältäen toimituskulut Suomeen.

Tein tilauksen viime keskiviikko-iltapäivänä, ja akku oli postilaatikossani tänään tiistaiaamuna. Toimitusaika oli siis samaa luokkaa kuin suomalaisista verkkokaupoista tilatessa (3-4 arkipäivää).



Valmistuspäivälupaus piti paikkansa ja akku toimii moitteettomasti. Suosittelen. Kotimaisille verkkokaupoille vinkiksi, että lisätkää se akun valmistuspäivämäärä sinne tuotetietoihin.

perjantai 11. heinäkuuta 2014

Onko JouZen uusi Valkee?

Eilisen suuri some-uutinen varsinkin skeptikkopiireissä oli Valkeen tilinpäätöslukemien julkaiseminen, jotka olivat tavallaan sujuvaa jatkoa tiedetoimittaja Björkholmin Valkee-lyttäykselle. Osakeyhtiöiden tilinpäätökset ovat julkisia, ja muutama vuosi sitten lainsäädäntö uudistui niin että tuloslaskelma ja tase vilahtavat suoraan Verohallinnolta Kaupparekisteriin sähköisesti.

Lyhyesti: Valkeen liikevaihto on romahtanut edellisen tilivuoden lähes kahdesta miljoonasta vajaaseen 1,1 miljoonaan. Samaan aikaan liiketoiminnan muut kulut ovat kasvaneet 1,3 miljoonasta 2,2 miljoonaan. Tämä erä voi sisältää mitä tahansa, mutta veikkaan sen sisältävän ainakin reilun erän viestintätoimiston palkkioita.

Taseen mukaan Valkee Oy:llä on rahaa ja lyhytaikaisia saamisia noin 0,4 miljoonaa euroa, joten aivan akuuttiin kassakriisiin firma ei lähikuukausina kaadu (toisaalta firmalla on ostovelkojakin lähes miljoona euroa – jos niissä ja muissa lyhytaikaisissa veloissa on tiukat ehdot niin konkurssihakemus voi olla sisällä nopeastikin). Toinen huomionarvoinen seikka taseessa on se, että valmiit tuotteet -rivin summa on noin kolminkertaistunut. Tavara seisoo varastossa.

Tarkemman kommentoinnin jätän tilinpäätösanalyysejä kokopäivätyönään tekeville, mutta näin osa-aikaisena taloushallinnon ammattilaisena sanon että yritys ei pysy enää pystyssä vuottakaan ilman:

  • rajua saneerausohjelmaa (henkilöstö- ja muut kiinteät kulut minimiin jolloin firmasta tulee pelkkä halvassa varastossa toimiva postimyyntifirma).
  • ihmettä joka saa kaupan taas käymään (tämä on epätodennäköistä enää sen jälkeen alkuhypetyksen jälkeen media rupesi tekemään oikeaa journalismia firman tiedotteiden julkaisemisen sijasta).
  • ihmettä joka houkuttelee uutta riskipääomaa firmaan.

Olin aikaisemmin siinä uskossa, että Valkee ei ole "kusetus isolla koolla" vaan tyypit ihan oikeasti uskoivat korviin tökättyjen ledien terveysvaikutuksiin. Joudun harkitsemaan tätä uudelleen, kun kaveri bongasi Keksintösäätiön sivuilta otsikon rahoitetut keksinnöt alta (ironisesti Droppi Veripalvelun vierestä):
Colley Ashley, Kivelä Kari, Koskela Markku, Lahtela Marko, Nissilä Juuso 
JouZen Oy
Stressin mittaus- ja hallintaratkaisu
Jouzenen nettisivujen perusteella kyseessä on jonkinlainen stressinhallinta-appi älypuhelimeen. Juuso Nissilä on toinen Valkeen perustajista. Lahtela Marko lienee sama Marko Petteri Lahtela, joka on myös ex-valkeelaisia. Muiden Valkee-kytköksistä minulla ei ole tietoa.

Tässä ei sellaisenaan ole mitään pahaa, väärää tai paheksuttavaa. Yritteliäät tyypit pitävät tätä maata pystyssä ja on ihan normaalia, että kun yksi bisnes feilaa niin pistetään uutta pystyyn. Aktiivisimmat yrittäjät pyörittävät useampaakin firmaa samaan aikaan.

Kuva JouZenen (vai JouZenin) nettisivuilta.
Mutta: koska Valkeeta on kritisoitu tieteeksi puetulla huuhaalla rahastamisesta, on selvää, että Jouzenkin on suurennuslasin alla seuraavine väitteineen (lihavointi minun):
"JouZen provides solutions for optimizing performance and managing stress. We combine scientifically validated, clinically proven methods and technology with unique design to provide ultimate user experience. The solution integrates to daily life allowing you to optimise your performance, be aware of your acute/chronic stress level & trend, avoid harmful stress related symptoms and prevent severe diseases.
With JouZen you are a master of your own health & performance and can take actions to prevent diseases."
Toivottavasti tuotetta ei markkinoida katteettomilla tiedeväitteillä. Kivahan tuollainen appi olisi. Olisihan sekin kivaa, jos masennus paranisi laittamalla parin euron ledit korviin.

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Tasapuolisuusharha tiedeuutisoinnissa: Julkisen sanan neuvosto huuhaan asialla?

Huomasin vasta tänään juhannuksen jalkoihin jääneen Julkisen sanan neuvoston päätöksen Valkeen kirkasvalokuulokkeita koskevassa jutussa, kiitos Susanne Björkholmin erinomaisen kolumnin:
JSN:n mukaan Valkeelle olisi kuulunut oikeus saada oma versionsa totuudesta mukaan juttuun muun muassa siksi, että "asiantuntijoiden käsitykset ja tulkinnat kirkasvalokuuloketta koskevista tutkimuksista ovat hyvin ristiriitaisia ja asiassa etsitään vielä lopullista totuutta".
... 
Valkee itse todisti, että kaamosmasennuksessa ei ole mitään väliä, tuikkiiko korvassa valoa 1 lumen vai 9 lumenia. Yksi lumen on käytännössä plasebo, joten tuo koe osoitti, että korvavalo ei ole plaseboa parempi. Heidän tulkintansa: korvavalo parantaa kaamosmasennuksen. Se osoittaisi höperyyttä, ellei sen avulla myytäisi tuotetta, josta yritys saa voittonsa.
Itse päätöstä (5447/AL/14 18.6.2014) on käsitelty muuallakin:

JSN:n päätös on käsittämätön. Se on omiaan ruokkimaan median tasapuolisuusharhaksi (engl. false balance) kutsuttua ilmiötä, jossa toimittaja suhtautuu tosiasioihin ja tieteeseen kuten mielipiteisiin. Mielipide-, arvo- tai poliittisissa kysymyksissä on asiallista esitellä molempien osapuolten kannat (ellei sitten tarkoituksella tehdä näkökulmajuttua). Tiedeuutisoinnin haasteena on, että tieteessä harvoin päästään sataprosenttisen aukottomiin totuuksiin asti. Esimerkiksi jonkun lääkkeen tehoa ei voida todistaa samalla varmuudella kuin voidaan todistaa vaikkapa ajoneuvon jarrutusmatka tai tv-haastatellun poliitikon kravatin väri. Silti tieteelliseen tutkimukseen nojaavalle näkökulmalle tulisi antaa huomattavasti enemmän painoarvoa kuin puoskarin käsienheiluttelulle, jonka tueksi ei ole mitään todisteita.

Erityisesti päätöksessä särähtää korvaan lause
Lisäksi juttu alkoi asenteellisuuteen viittaavalla maininnalla Skepsis ry:n Huuhaa-palkinnosta.
Tosiasioihin nojaaminen ei ole asenteellisuutta. Huuhaa-palkinnon yksi päämäärä on säästää ihmisten – myös toimittajien – vaivaa: koska meillä kaikilla ei ole aikaa eikä aina mahdollisuuttakaan käyttää tuntikaupalla aikaa tieteellisten artikkeleiden läpikahlaamiseen ja professoreille ja muille asiantuntijoille soittelemiseen, Skepsis on tehnyt tämän työn jo valmiiksi ja arvioinut jonkin huuhaaksi. Tämä voi tuntua kohteesta pahalta, mutta se säästää huomattavasti meidän muiden aikaamme.

Se, että Valkee kannattaa avointa vuoropuhelua ei ole yllätys. Avoin vuoropuhelu kun yleensä sataa puoskarin laariin. Avoin vuoropuhelu tuo lisää mediatilaa ja tuhannesta uudesta korvavaloista lukeneesta henkilöstä aina muutama nielee syötin ja ostaa korvavalot.

Mallia tiedeuutisointiin kannattaisi ottaa oikeuslaitoksen päätösten uutisoinnista. Niissäkään ei kysytä tuomitun mielipidettä (korkeintaan mainitaan tarvittaessa että "on ilmoittanut valittavansa tuomiosta"), koska on itsestäänselvää että tuomittu on eri mieltä. Sama vain käyttöön tiedeuutisoinnissa. Tiedeyhteisö olkoon oikeuslaitos ja tiedeyhteisön kannasta poikkeava näkemys tuomittu.

Maailmalta kerrottakoon hyvänä uutisena, että BBC:llä tasapuolisuusharhaan on herätty ja toimitusten esimiehiä on ohjeistettu olemaan kutsumatta huru-ukkoja ja -akkoja studioon tasapuolisuuden nimissä.

Kuten tästä JSN-päätöksestäkin nähdään, Valkeen viestintätoimisto hoitaa hommansa erinomaisesti. Lopuksi haluan antaa heille vielä kunniamaininnan lomamatkalla bongaamastani markkinointioivalluksesta: kuulokkeita myydään Finnairin lentokoneessa. Niissä kun ei ole nettiyhteyttä jolla voisi ikävästi päästä tarkistamaan faktoja:

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Bussi 280 ei mene Nummelaan

Vähän erilainen bloggaus tänään. Lähes joka kerta kun palaan töistä kotiin bussilla nro 280, joku pysäyttää sen ja kysyy meneekö se Nummelaan. Ei mene.

Kuva: http://azizzar.wordpress.com/tag/bus-driver/


Patologisimmat tapaukset rupeavat vielä väittelemään asiasta kuljettajan kanssa:
  • Meneeks tää Nummelaan?
  • Ei.
  • No eiks tää oo 280?
  • On.
  • Eiks 280 mee Nummelaan?
  • Ei.
  • Eikö muka mene?
  • ... ja niin edelleen.
Asia on näköjään herättänyt hämmennystä myös Suomi24:ssä.

Totuus (ja tämän väärinkäsityksen lähde) on se, että osa näistä 280-busseista todella jatkaa matkaansa Veikkolan jälkeen: osa Nummelaan, osa Tammisaareen, osa Lohjalle ja mihin lie. Ne ovat niin sanottuja U-linjoja eli bussilinjoja, joiden reitti jatkuu HSL-alueen ulkopuolelle ja joissa voi käyttää HSL:n lippuja HSL-alueella.

Pelkkä numero 280 takaa vain sen, että bussi menee Veikkolaan. Nummela, Lohja ynnä muut eivät kuulu HSL-alueeseen ja se, mihin bussi jatkaa Veikkolan jälkeen vai jatkaako mihinkään, pitää katsoa Matkahuollon sivuilta.